Suomen ruotsinkielisen väestön odotetaan kasvavan parilla tuhannella hengellä vuoteen 2040 mennessä. Tämä käy ilmi ajatuspaja Magman ja Folktingetin julkaisemasta ennusteesta, jonka on laatinut Åbo Akademin väestötieteen professori Jan Saarela. Siinä tarkastellaan ruotsinkielisen väestön kehitystä 1990–2018 ja luodaan suuntaa antava, kuntatasolle ulottuva ennuste vuoteen 2040 asti.

Eurooppa on demografisen haasteen edessä. Tilanne on erityisen vaikea Suomessa, jossa vinoutunut ikärakenne ja alueelliset erot lisäävät hyvinvointiyhteiskuntaan jo muutenkin kohdistuvaa painetta.

Onko tämä kaikki pelkästään pahasta? Ajatuspaja Magman johtaja, dosentti Nils Erik Forsgård ja tutkimusprofessori, Väestöliiton tutkimusjohtaja Anna Rotkirch antavat monivivahteisemman kuvan tilanteesta esseissään.

Suomenruotsalaiset nuoret osaavat suomea hyvin vaihtelevasti. Tämä nousee esiin ajatuspaja Magman raportissa Ruotsi, suomi, englanti – nuorten kielikolmio (Svenska, finska, engelska – komplement eller alternativ), jossa tutkija Jenny Stenberg-Sirén selvittää nuorten kielitaitoja, kieliasenteita sekä kielenkäyttöä.

Raportissa nousee esiin esimerkkejä englannin kieleen siirtymisestä nuorten keskinäisessä kanssakäymisessä, kun ruotsinkieliset eivät osaa riittävästi suomea eivätkä suomenkieliset pärjää ruotsiksi. Jos kynnys englannin käyttämiseen madaltuu, koettu tarve oppia toista kotimaista voi vähentyä entisestään, Stenberg-Sirén pohtii.

Suomen korkeakoulukenttä on liian sirpaleinen ja vaatii voimallisia vakauttamistoimenpiteitä. Näin arvioidaan ajatuspaja Magman raportissa Korkeakouluverkoston tulevaisuus – erityiskohteena ruotsinkieliset korkeakoulut, jonka ovat kirjoittaneet opetus- ja kulttuuriministeriön entinen kansliapäällikkö Markku Linna ja ammattikorkeakoulu Arcadan rehtori emeritus Henrik Wolff.