g
Foto: Dana Tentis

Näkökulmia väestökehitykseen

Publicerad | Uppdaterad

Eurooppa on demografisen haasteen edessä. Väestö ikääntyy ja hedelmällisyys laskee. Suuret kaupungit kasvavat ja maaseutu autioituu. Tilanne on erityisen vaikea Suomessa, jossa vinoutunut ikärakenne ja alueelliset erot lisäävät hyvinvointiyhteiskuntaan jo muutenkin kohdistuvaa painetta.

Onko tämä kaikki pelkästään pahasta? Ajatuspaja Magman johtaja, dosentti Nils Erik Forsgård ja tutkimusprofessori, Väestöliiton tutkimusjohtaja Anna Rotkirch antavat monivivahteisemman kuvan tilanteesta esseissään.

Anna Rotkirch avaa muun muassa negatiivisia mielikuvia, jotka leimaavat millenniaalisukupolven käsityksiä perheen perustamisesta ja lapsista.

– Suomi tuntuu vajonneen ”matalan syntyvyyden loukkuun”, Rotkirch toteaa. Syntyvyys vain laskee ja yhä nopeammin johtuen eri taloudellisten, sosiaalisten ja demograafisten tekijöiden yhteisvaikutuksesta.

Tilanne edellyttäisi väestöpolitiikan uudelleenajattelua ja kokonaisotetta perhe- ja lapsipolitiikkaan.

Nils Erik Forsgård on haastatellut alan johtavia eurooppalaisia asiantuntijoita ja hahmottaa nyanssoidun yleiskuvan käynnissä olevasta demografiakeskustelusta.

– Matala syntyvyys voidaan nähdä myös hyvänä asiana esimerkiksi ilmaston kannalta tai ajatellen tulevaisuuden työmarkkinoita, kun korkea teknologia ja tietotaito korvaavat yhä useampia suorittavia työpaikkoja.

Forsgård arvioi, että käynnissä oleva kehitys ei ehkä ole yksinomaan niin negatiivinen kuin se tavallisesti esitetään.

 

Ladda ner studien här

Vill du få inbjudningar till våra evenemang? Lägg till dig på vår gästlista här.