Ruotsinkielisten nuorten arki entistä epävarmempaa
Foto: Papaioannou Kostas, Unsplash

Ruotsinkielisten nuorten arki entistä epävarmempaa

Publicerad | Uppdaterad

Ajatuspaja Magman nuorisobarometri osoittaa, että kokonaisuutena ottaen ruotsinkielinen nuoriso voi hyvin. Tulokset ovat kuitenkin laskeneet edellisestä kerrasta (2018), mikä saattaa johtua kyselyn tekohetken poikkeusoloista. Esimerkiksi koulut olivat keväällä 2020 suljettu koronapandemian vuoksi.

Tytöt suhtautuvat edelleen elämäänsä ja itseensä jonkin verran kriittisemmin kuin pojat. Ulkonäköpaineet, stressi ja suorituspaineet koettelevat psyykkistä hyvinvointia.

Vastaukset osoittavat, että nuoret itse eivät näe psyykkistä pahoinvointia pelkästään lääketieteellisenä ilmiönä. Nuorten oman määritelmän mukaan siihen kuuluu myös jokapäiväisiä arjen ei-toivottuja tunteita ja tilanteita, kuten alakuloisuutta, opiskeluihin liittyviä paineita tai koulukiusaamista.

– Tulos on tärkeä ja selkeyttää, miten nuorten psyykkistä pahoinvointia pitää lähestyä eri näkökulmista ja suhtautua siihen tarpeiden mukaan. Paras apu ei välttämättä löydy lääketieteestä, nuorisotutkija Matilda Wrede-Jäntti arvioi.

Lukio voittaa ylivoimaisesti suosiossa ammattikoulun. Selvälle enemmistölle on olennaista saada opiskella ruotsin kielellä, joka koetaan tärkeäksi myös tulevassa työelämässä. Vastanneista 71 prosenttia tekisi mieluummin tilapäistöitä kuin nostaisi työttömyyskorvausta. Useimmat tietävät, mitä aikovat opiskella, mutta yhtä lailla arveluttaa, osoittautuuko ala oikeaksi.

– Nuoret kokevat, että vastuu oikeista opiskeluvalinnoista lisää tulevaisuuteen liittyviä paineita, sosiologi Isak Vento toteaa tutkijakommentissaan.

Huoli ilmastonmuutoksesta on laskenut edellisestä mittauksesta, samanaikaisesti kun muu tulevaisuusahdistus on kasvanut. Samat trendit näyttäisivät koskevan niin ruotsinkielisiä kuin suomenkielisiä nuoria. Puolet barometriin vastanneista tosin uskoo, että ruotsinkielisenä eläminen on kymmenen vuoden kuluttua Suomessa nykyistä vaikeampaa.

Taloustutkimuksella toista kertaa teetettyyn kyselyyn vastasi 545 ruotsinkielistä 15–19-vuotiasta nuorta. Tutkimus on tehty Stiftelsen Brita Maria Renlunds minne sr:n tuella.

 

Lataa lyhyt versio ruotsinkielisestä nuorisobarometrista 2020 täältä.

Ladda ner studien här

Vill du få inbjudningar till våra evenemang? Lägg till dig på vår gästlista här.