Itsemurhakuolleisuus on Suomessa puolittunut viimeisten 30 vuoden aikana. Miehet tekevät yhä suurimman osan itsemurhista, ruotsinkieliset harvemmin kuin suomenkieliset. Ajatuspaja Magman uudesta selvityksestä käy kuitenkin ilmi, että ero kieliryhmien välillä on kaventunut.

Ajatuspaja Magman nuorisobarometri osoittaa, että suomenruotsalaiset nuoret käyttävät arjessa paljon ruotsin kieltä. Valtaosalla (60 prosentilla) on ruotsinkielinen identiteetti. Kolmasosa vastaajista tunsi itsensä ensisijaisesti kaksikieliseksi.

Ajatuspaja Magman nuorisobarometri osoittaa, että kokonaisuutena ottaen ruotsinkielinen nuoriso voi hyvin. Tulokset ovat kuitenkin laskeneet edellisestä kerrasta (2018), mikä saattaa johtua kyselyn tekohetken poikkeusoloista. Esimerkiksi koulut olivat keväällä 2020 suljettu koronapandemian vuoksi.

Helsinki Timesin ja ajatuspaja Magman kyselyn mukaan Suomessa asuvat ulkomaalaiset ovat hyvin tietoisia ruotsin kielen asemasta. Kaksi kolmasosaa vieraskielisistä tietää myös, mikä on ruotsinkielisten osuus koko väestöstä, ja enemmistö vastaajista oli samaa mieltä väitteestä, että ruotsin kieli on olennainen osa suomalaista yhteiskuntaa.