Lue myös: Nuorisotutkija Jenni Kallion kommentti suomeksi
Ruotsinkielinen nuorisobarometri 2026 osoittaa, että nuorten uskossa omaan ja toisaalta maailman tulevaisuuteen vallitsee suuri epäsuhta. Samanaikaisesti tyttöjen luottamus tasa-arvon edistymiseen on vähentynyt, ja yhä harvempi heistä haluaa lapsia.
Erot ovat huomattavia. Siinä missä 62 prosenttia vastaajista katsoo optimistisesti tai erittäin optimistisesti omaan tulevaisuuteensa, vain 18 prosenttia uskoo vastaavaan kehitykseen maailman osalta.
– Tulokset vahvistavat laajempaa kuvaa sukupolvesta, joka yhä uskoo omiin mahdollisuuksiinsa, vaikka on tietoinen kasvavista epävarmuuksista ympärillään, Magman tutkija Lia Markelin arvioi.
Ruotsinkielisistä nuorista 72 prosenttia uskoo pärjäävänsä elämässään hyvin ja 66 prosenttia tuntee toiveikkuutta tulevaisuuden suhteen.
Tyttöjen usko naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistymiseen seuraavan kymmenen vuoden aikana on laskenut 72 prosentista (2020) 47 prosenttiin. Pojilla pudotusta on paljon vähemmän (71 % -> 65 %).
Sukupuolet erkanevat myös suhtautumisessa perheen perustamiseen. Lapsia haluavien tyttöjen osuus on pudonnut 76 prosentista (2020) 66 prosenttiin, kun pojilla luvut ovat pysyneet lähes ennallaan (79 % -> 76 %). Yhä useampi tyttö ei halua lapsia lainkaan (7 % -> 15 %).
Barometri osoittaa tiettyä palautumista pandemiavuosista. Yksinäisyys on vähentynyt, ja sekä elämään tyytyväisyys että arviot omasta psyykkisestä terveydestä ovat parantuneet.
Tytöt stressaavat edelleen poikia enemmän (72 %–40 %) ja tuntevat ahdistusta tulevaisuuden suhteen (60 %–28 %).
– Tyttöjen tuntemat huolet monilla eri osa-alueilla tulee ottaa vakavasti, Markelin tähdentää. Samalla on syytä muistaa, että pojilla ja tytöillä on tapana ilmaista tunteita eri tavalla ja että myös pojat tarvitsevat tukea.
Keväällä 2026 suoritettuun kyselytutkimukseen vastasi 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröitynyttä 15–19-vuotiasta nuorta. Hanke on toteutettu Stiftelsen Brita Maria Renlunds minne sr:n taloudellisella tuella.


