![RKPn paikka europarlamentissa riippuu äänestysaktiivisuudesta](https://magma.fi/wp-content/uploads/2019/06/114.jpg)
RKPn paikka europarlamentissa riippuu äänestysaktiivisuudesta
Publicerad | Uppdaterad | i JulkaisutRKP on onnistunut saamaan edustajan läpi kaikissa Suomen europarlamenttivaaleissa, mutta aina se on ollut enemmän tai vähemmän liipaisimella. Niin on tälläkin kertaa.
Tämä käy ilmi tänään julkaistavasta katsauksesta ”Pinnalla pysymisen taito. Ruotsinkielinen Suomi Euroopan parlamentin vaaleissa 1994–2019”, jonka on laatinut ajatuspaja Magman tutkija, poliittisen historian dosentti Mikko Majander.
Läs mera![Englanti valtaa sijaa ruotsinkielisen nuorison arjessa](https://magma.fi/wp-content/uploads/2019/06/112.jpg)
Englanti valtaa sijaa ruotsinkielisen nuorison arjessa
Publicerad | Uppdaterad | i JulkaisutEnglanti on ruotsin kielen rinnalla osa suomenruotsalaisen nuorison arkea, mutta suomen käyttö vaihtelee enemmän. Tähän viittaa ajatuspaja Magman teettämä nuorisobarometri, jossa 800 ruotsinkielistä 15–19-vuotiasta vastasi Taloustutkimuksen tekemään kyselyyn.
Läs mera![Mitä tapahtuu Euroopan vähemmistöpolitiikassa?](https://magma.fi/wp-content/uploads/2019/06/110.jpg)
Mitä tapahtuu Euroopan vähemmistöpolitiikassa?
Publicerad | Uppdaterad | i JulkaisutEuroopan vähemmistöpolitiikka on otanut takapakkia, toteaa Astrid Thors Magmalle kirjoittamassan pamfletissa Minority Policies in Europe. Reflections on developments between 1990 and 2018.
Läs mera![Hyvää hoitoa – myös ruotsiksi](https://magma.fi/wp-content/uploads/2019/06/107.jpg)
Hyvää hoitoa – myös ruotsiksi
Publicerad | Uppdaterad | i JulkaisutAjatuspaja Magman nostaa esille sosiaali- ja terveyspalveluiden laatukysymykset sekä niiden seurannan uudessa raportissaan.
Läs mera![Ruotsinkielinen nuorisokysely: Tytöt voivat poikia huonommin](https://magma.fi/wp-content/uploads/2019/06/108.jpg)
Ruotsinkielinen nuorisokysely: Tytöt voivat poikia huonommin
Publicerad | Uppdaterad | i JulkaisutAjatushautomo Magman tilaaman ruotsinkielisen nuorisokyselyn mukaan tytöt voivat poikia huonommin. Vertailu kansalliseen Nuorisobarometriin osoittaa myös, että ruotsinkieliset tytöt antavat suomenkielisiä tyttöjä matalampia kouluarvosanoja varsinkin omalle psyykkiselle terveydentilalleen sekä ulkonäölleen.
– Tytöillä on yleisesti ottaen vähemmän liikkumavaraa, kertoo Helsingin yliopiston nuorisotutkija Matilda Wrede-Jäntti. Heidän pitää suoriutua hyvin kaikilla osa-alueilla: käyttäytyä hyvin, menestyä koulussa, elää terveellisesti ja huolehtia muista.