Ajatuspaja Magman nuorisobarometri osoittaa, että suomenruotsalaiset nuoret käyttävät arjessa paljon ruotsin kieltä. Valtaosalla (60 prosentilla) on ruotsinkielinen identiteetti. Kolmasosa vastaajista tunsi itsensä ensisijaisesti kaksikieliseksi.

Ajatuspaja Magman nuorisobarometri osoittaa, että kokonaisuutena ottaen ruotsinkielinen nuoriso voi hyvin. Tulokset ovat kuitenkin laskeneet edellisestä kerrasta (2018), mikä saattaa johtua kyselyn tekohetken poikkeusoloista. Esimerkiksi koulut olivat keväällä 2020 suljettu koronapandemian vuoksi.

Helsinki Timesin ja ajatuspaja Magman kyselyn mukaan Suomessa asuvat ulkomaalaiset ovat hyvin tietoisia ruotsin kielen asemasta. Kaksi kolmasosaa vieraskielisistä tietää myös, mikä on ruotsinkielisten osuus koko väestöstä, ja enemmistö vastaajista oli samaa mieltä väitteestä, että ruotsin kieli on olennainen osa suomalaista yhteiskuntaa.

Suomeen on 2000-luvulla muuttanut Pohjoismaista keskimäärin tuhat lähtömaassa syntynyttä henkilöä vuodessa. Suurin osa heistä on tullut Ruotsista – vuosittain lähes 800 ja yhteensä 15 000.

Luvut ilmenevät ajatuspaja Magman uudesta raportista ”Inflyttning till Finland från Sverige och Norden – En statistisk översikt” (”Tilastollinen katsaus maahanmuuttoon Ruotsista ja Pohjoismaista Suomeen”), jossa tutkija Kaisa Kepsu on kartoittanut ihmisten liikkuvuutta tilastojen valossa.