g

Hyvää hoitoa – myös ruotsiksi

Publicerad | Uppdaterad

Maakunta- ja sote-uudistuksessa on keskusteltu hyvin vähän laadusta, sen suunnittelussa on mieluummin menty raha ja rakenteet edellä. Tavoitteena kuitenkin on tarjota nimenomaan laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluita, jotka vähentävät ihmisten terveyseroja.

Mikä on hyvää hoitoa? Ja miten mitataan, onko hoito laadukkaampaa kuin aiemmin tai riittävään hyvää? Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelussa on tyydytty toistelemaan yleistä käsitystä, että Suomen terveydenhuollon laatu on kansainvälisesti verrattuna korkea. Toisaalta lakiehdotuksen sivuilla ei ole määritelty tarkemmin, miten laatua ja vaikuttavuutta tulisi seurata.

Ajatuspaja Magman raportti nostaa esille sosiaali- ja terveyspalveluiden laatukysymykset sekä niiden seurannan. Terveyshyötyjen mittaamisen pitäisi olla etusijalla sote-uudistuksen valmistelussa.

Ihmisillä ei ole automaattisesti riittävää käsitystä tarjottujen palveluiden laadusta. Toimiva valinnanvapaus edellyttää julkisia vertailutietoja, joiden pohjalta on mahdollista tehdä perusteltuja valintoja. Muutoin jäädään tuottajien markkinointiponnistelujen armoille. Myös hoitohenkilökunta, hoidon ammattilaiset ja hallinto sekä päättäjät tarvitsevat laatuun liittyviä tietoja terveydenhuollon kehittämistyötä ja ohjausta varten.

Suomen ruotsinkieliselle väestölle kieli tuo oman lisäpiirteensä hoidon laatua määriteltäessä. Tärkeä osa hyvää hoitoa on, että potilas ja hoitohenkilökunta ymmärtävät toisiaan. Ongelmat kommunikaatiossa voivat johtaa väärinymmärryksiin ja jopa onnettomiin seurauksiin, vääristä diagnooseista alkaen. Miten varmistetaan, että hoito toimii myös ruotsiksi?

Raportti koostuu kahdesta artikkelista, jotka lähestyvät teemaa yhteiskuntapoliittisista näkökulmista.

Björn Sundell analysoi ensin, miten laatukysymyksiä on käsitelty maakunta- ja sote-lainsäädännön valmistelussa. Selkeät laatuvaatimukset ja laadun märittely puuttuvat teksteistä täysin.

Kokemukset muista Pohjoismaista kuitenkin osoittavat, että laatua on mahdollista mitata myös terveydenhoidon alalla. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa pidetään yllä avoimia laaturekistereitä, jotka Suomesta puuttuvat. Kielelliset mittarit olisivat tärkeä työkalu todellisen ruotsinkielisen hoidon laadun valvontaan.

Raportin toisessa artikkelissa Michael Djupsjöbacka tarkastelee maakunta- ja sote-uudistusta kunnallisesta näkökulmasta. Hän näkee uudistuksen perustavanlaatuisena paradigman muutoksena, jossa valta siirtyy paikallistasolta maakunnille ja keskushallinnolle.

Ladda ner studien här

Vill du få inbjudningar till våra evenemang? Lägg till dig på vår gästlista här.