Tämän selvityksen tavoitteena on kuvata, mitä tekoäly yleisesti tarkoittaa kielellisestä näkökulmasta, sekä selvittää, mitkä kysymykset ja näkökohdat ovat erityisen tärkeitä ruotsin kielen kannalta Suomessa.
Tutkija ja yrittäjä Linda Mannila antaa selvityksessä laajan kuvan mahdollisuuksista ja haasteista sekä ehdottaa toimenpiteitä, joilla voidaan edistää tekoälyn käyttöä ruotsin kielellä Suomessa.
Raportti kartoittaa tekoälykehitystä sekä kansainvälisesti että kansallisesti kiinnittäen erityistä huomiota kieliteknologisiin ratkaisuihin. Mannila on myös haastatellut keskeisiä toimijoita valaistakseen ruotsin kielen asemaan liittyviä kysymyksiä.
Suomi lukeutuu monella tapaa tekoälyn kehittämisen edelläkävijämaihin, mutta kieleen liittyvät kysymykset unohtuvat helposti kansallisista hankkeista. Suurin osa valtiollisista tekoälyhankkeista lähtee yksinomaan suomen kielen pohjalta, Mannila toteaa.
– Tätä perustellaan sillä, että teknologia on kielestä riippumatonta, vaikka monet aplikaatiot rakentuvat kieliteknologisille ratkaisuille. Ruotsi tulisikin ottaa alusta asti huomioon. Ei ole lainkaan varmaa, että siihen on myöhemmissä vaiheissa enää mahdollisuuksia tai resursseja.
Mannila vetää johtopäätöksensä yhteen kymmenessä ”avaimessa”, jotka havainnollistavat tekoälyn tuottamia mahdollisuuksia ja haasteita kaksikieliselle Suomelle. Hän esittää useita suosituksia ja toimenpide-ehdotuksia, joilla Suomen digitaalista tulevaisuutta voidaan viedä myös ruotsiksi eteenpäin.
Onnistuminen edellyttää sitoutumista ja nykyistä suurempaa ymmärrystä tekoälykehityksestä myös ruotsinkielisiltä toimijoilta.
– On oltava aktiivinen ajoissa ja osallistua jo siinä vaiheessa, kun ratkaisuja suunnitellaan ja tilataan. Se edellyttää asiaosaamista ja siihen suunnattuja resursseja, Mannila toteaa.
