Nuorten kommunikaatiosta perheen ja ystävien kanssa keskimäärin kolme neljäsosaa tapahtuu ruotsiksi ja noin 15 prosenttia suomeksi. Myös kaksikieliset nuoret käyttävät enemmän ruotsia kuin suomea kotona, ystävien kanssa ja sosiaalisessa mediassa.
– Ruotsin kieli on yllättävän vahva, kielitutkija Jenny Stenberg-Sirén kommentoi kyselyn tuloksia. On ilahduttavaa, että nuoret pystyvät käyttämään ruotsia näinkin paljon myös kodin ulkopuolella, harrastuksissa ja seuratessaan mediaa. Taustalla lienee ruotsinkielinen koulu. Se luo yhteisöjä ja ystävyyssuhteita sekä vahvistaa yhteenkuuluvuutta suomenruotsalaiseen kulttuuriin.
Nuorten ruotsin käyttö vaihtelee huomattavasti ja riippuu asuinpaikasta. Suomi on vallitseva kieli vapaa-ajan aktiviteeteissa ja julkisissa tiloissa, eritoten kaupunkialueilla. Toisaalta lähes 20 prosenttia vastanneista ei käytä suomea arkisissa tilanteissa lainkaan, ei perheen tai ystävien kanssa eikä harrastuksissa.
Taloustutkimuksella toista kertaa teetettyyn kyselyyn vastasi 545 ruotsinkielistä 15–19-vuotiasta nuorta. Kyselyssä selvitettiin myös nuorten median käyttöä, harrastuksia ja hyvinvointia.
Lataa lyhyt versio ruotsinkielisestä nuorisobarometrista 2020, osa 2 täältä.
