Pitkälti yli 90 prosenttia ruotsinkielisiksi rekisteröidyistä suomalaisista aikoo äänestää tulevissa presidentinvaaleissa, vaikka RKP päätti olla asettamatta omaa ehdokasta. Tämä käy ilmi ajatuspaja Magman yhdessä Svenska Ylen kanssa tilaamasta mielipidetutkimuksesta, johon Verian (ent. Kantar Public) haastatteli 803 vastaajaa joulukuussa 2023 ja tammikuun alussa 2024.
Aleksander Stubbin nimesi suosikikseen 42 prosenttia vastaajista. Pekka Haavisto sai 20 prosentin kannatuksen Olli Rehnin, Li Anderssonin ja Jutta Urpilaisen jäädessä 4–5 prosenttiin. Muut ehdokkaat eivät saa ruotsinkielisiltä mainittavaa tukea. Noin viidennes vastaajista on yhä epävarmoja ehdokkaastaan.
– Ennen Sauli Niinistön kausia suorat kansanvaalit ovat olleet tiukkoja, ja näin voi käydä tälläkin kertaa, Magman tutkija Mikko Majander pohtii asetelmaa. Ruotsinkielisten äänet ovat tervetullut lisä Stubbin pottiin.
Todennäköisellä toisella kierroksella Stubb saisi ruotsinkielisiltä 59 prosentin kannatuksen Haaviston 30 prosenttia vastaan. Muut mahdolliset finalistit eivät pärjäisi senkään vertaa. Toisaalta Haavisto olisi toisella kierroksella selvästi suositumpi kuin Rehn, Urpilainen tai Jussi Halla-aho.
Kiinnostavin ero kannatuspohjassa liittyy sukupuoleen. Stubbin etumatka Haavistoon on selvästi niukempi naisten kuin miesten keskuudessa. Naisehdokkaat sen sijaan eivät näytä saavan mainittavaa kannatuslisää sukupuolensa perusteella. Eikä Harry Harkimo kaksikielisestä taustastaan.
– Tulos vahvistaa viimeaikaisissa vaaleissa havaittua trendiä, jonka mukaan miehet ovat enemmän kallellaan oikeistoon ja naiset tuntevat vetoa punavihreään vaihtoehtoon, Majander toteaa.
Stubb on kuitenkin selvästi suosituin kaikkialla ruotsinkielisessä Suomessa ikäluokkaan, koulutukseen tai tulotasoon katsomatta. Ahvenanmaa on poikkeus. Siellä kärkiehdokkaat kamppailevat rinta rinnan, eikä kolmannes äänestäjistä ole vielä valinnut ehdokastaan.
Lue Svenska Yle:n raportointi tästä.
Lue koko analyysi pdf-muodossa alhaalla.
