Kylmän sodan aikana Ruotsi perusteli sotilaallista liittoutumattomuuttaan sillä, että se helpotti Suomen asemaa Neuvostoliiton kainalossa. Keväällä 2022 Suomen ratkaisut puolestaan ajoivat Ruotsin hakemaan Naton jäsenyyttä.
– Naapuruussuhde kääntyi päälaelleen, ja se on koetellut ruotsalaisten itseymmärrystä, poliittisen historian dosentti Mikko Majander tulkitsee ajatuspaja Magman uudessa raportissa. – Naapurissa ei ole totuttu siihen, että Suomi vie ja Ruotsi vikisee.
Samanaikaisesti niskan päälle on noussut historiallinen kuva Suomesta talvisodan sankarikansana, joka varustautui viisaasti Venäjää vastaan silloinkin, kun Ruotsi riisui puolustuskykyään. Taka-alalle ovat painuneet syytökset ”suomettumisesta”, jota Suomessa taas märehditään ahkerasti.
Vaikka käsi kädessä aloitettua Nato-prosessia ei onnistuttu saattamaan yhdessä maaliin, Majander antaa tunnustusta naapuruussuhteen hoitamiselle.
– Molemmin puolin on pidetty huolta siitä, että tästä ei jää traumaa hiertämään Suomen ja Ruotsin välejä. Maaotteluhenki on pidetty loitolla, eikä esitetä syytöksiä ”petoksesta”, kuten joistakin aikaisemmista historian käänteistä.
Ruotsissa on herännyt ennennäkemätön huomio Suomea kohtaan. Majander kuitenkin toppuuttelee toiveita, että kiinnostus leviäisi automaattisesti turvallisuuskysymyksistä esimerkiksi kulttuurin ja yhteiskuntapolitiikan puolelle.
– Mielipidetutkimukset osoittavat, että ruotsalaiset seuraavat vain vähän suomalaista kirjallisuutta tai elokuvaa. Tarjontakin on ollut vähäistä, kun kilpailu ihmisten vapaa-ajasta on kansainvälisesti kovaa. Suomessa sen sijaan Ruotsin kulttuuri- ja viihdetuotteilla on vahva jalansija ja näkyvyys.
