Muuttovirrat Suomesta Ruotsiin jatkuvat entiseen tapaan. Tämä käy ilmi ajatuspaja Magman uudesta raportista ”Hjärnflykt eller inte? Del II” (Aivovuotoa vai ei? Osa II). Raportin ovat kirjoittaneet tutkijat Kaisa Kepsu Magmasta ja Blanka Henriksson Åbo Akademista.
Ruotsiin on muuttanut 2000-luvulla lähes 20 000 ruotsinkielistä suomalaista. Uusimmat tilastot kertovat, että muuttoalttius on ollut kolmivuotisjaksolla 2015–2017 selvästi korkeinta. Huippuvuonna 2016 lähes 1 500 ruotsinkielistä lähti Ruotsiin. Nousu oli selkeintä ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Liikkuvuus jatkuu kuitenkin voimakkaana etenkin Helsingin seudulta.
- Tilastojen mukaan vaikuttaa siltä, että muutto Ruotsiin ei enää ratkaisevasti riipu talouden suhdanteista. Vaikka Suomen talous on elpynyt ja työttömyys vähentynyt, suomenruotsalaiset lähtevät entiseen tapaan.
Ruotsinkieliset myös jäävät suomenkielisiä useammin Ruotsiin. Tilastojen mukaan vain puolet palaavat, mikä johtaa väestön nettotappioon. Suomi on 2000-luvulla menettänyt kaikkiaan lähes 10 000 ruotsinkielistä suomalaista Ruotsiin – yli kolme prosenttia koko kieliryhmästä.
- Yhteistä useimmille nuorille tässä selvityksessä on, että muutto Ruotsiin ei tunnu lopulliselta, toteaa Blanka Henriksson, joka on analysoinut muuttajien kertomuksia. Vanhaa kotimaata ei välttämättä olla jättämässä pysyvästi. Nuoret ovat elämänvaiheessa, jossa olosuhteet usein saavat päättää tulevaisuudesta.
Myös Suomen vallitsevaa ilmapiiriä kommentoitiin muuttajien keskuudessa. Jotkut muuttavat ”ruotsin kielen luo”, toiset haluavat selvästi ”pois suomen kielen ylivallan alta”.
Lisätietoja:
Kaisa Kepsu, 040 544 8444, kaisa.kepsu@magma.fi
Blanka Henriksson, 050 407 1439, blanka.henriksson@abo.fi
