Ajatushautomo Magman tilaaman ruotsinkielisen nuorisokyselyn mukaan tytöt voivat poikia huonommin. Vertailu kansalliseen Nuorisobarometriin osoittaa myös, että ruotsinkieliset tytöt antavat suomenkielisiä tyttöjä matalampia kouluarvosanoja varsinkin omalle psyykkiselle terveydentilalleen sekä ulkonäölleen.
Esimerkiksi psyykkinen terveydentila saa ruotsinkielisiltä tytöiltä arvosanan 7,9, koko väestön tytöiltä sekä ruotsinkielisiltä pojilta 8,6 ja koko väestön pojilta 9,0. (Kts. kuva 1. alla olevasta liitteestä)
- Tytöillä on yleisesti ottaen vähemmän liikkumavaraa, kertoo Helsingin yliopiston nuorisotutkija Matilda Wrede-Jäntti. Heidän pitää suoriutua hyvin kaikilla osa-alueilla: käyttäytyä hyvin, menestyä koulussa, elää terveellisesti ja huolehtia muista. Heidän tulee sopeutua ympäristön moninaisiin odotuksiin, joita sosiaalinen media tuntuu entisestään voimistavan. Poikien rennompaa otetta ja vapaampaa käyttäytymistä sallitaan; tytöille ei sen sijaan jaeta mitään Peppi Pitkätossu -pisteitä.
Erot tyttöjen ja poikien välillä näkyvät myös muilla alueilla. Tytöistä jopa 30 prosenttia tuntee itsensä yksinäiseksi (pojista 15 %) ja melkein puolet tuntee ahdistusta tulevaisuutta kohtaan. Ympäristökysymykset sen sijaan huolestuttavat molempia sukupuolia (79 %). (Kts. kuva 2. alla olevasta liitteestä)
Lähes puolet (43 %) tytöistä on kokenut seksuaalista ahdistelua (pojista 6 %). Kaikista vastaajista 42 prosenttia (tytöistä 52 % ja pojista 29 %) kertoo tulleensa joskus kohdelluksi huonosti, koska puhuvat ruotsia. Tämä on huolestuttavaa, sanoo Nuorisotutkimusverkoston tilastotutkija Sami Myllyniemi:
- Nämä nuoret eivät ehkä ole kokeneet suoranaista väkivaltaa, mutta valtaosa nuorten kokemasta syrjinnästä onkin vähättelyä, aliarvioimista, pilkkaamista, nimittelyä ja ryhmien ulkopuolelle jättämistä. Tämä ei kerro nuorista, vaan ympäröivästä yhteiskunnasta. Ruotsinkielen puhumisen takia kaltoin ovat kohdelleet useimmiten vieraat aikuiset. Tällainen nakertaa yhteiskunnan keskinäistä yhteenkuuluvuutta ja luottamusta, sitä, että ollaan samassa veneessä. Tämä on hälyttävä signaali ja huolestuttava osoitin muuttuneesta keskusteluilmapiiristä.
Taloustutkimus haastatteli Magman tilaamaa barometria varten 800 ruotsinkielistä 15–19-vuotiasta eri puolilta Suomea. Kysymykset ovat osittain samoja kuin kansallisessa Nuorisobarometrissa, jotta vertailut olisivat mahdollisia.
Tuloksia ovat tulkinneet Helsingin yliopiston sosiaalityön yliopistolehtori, nuorisotutkija Matilda Wrede-Jäntti sekä Magman tutkijat Lia Markelin (040-725 1775) ja Kaisa Kepsu (040-544 8444), jotka vastaavat lisäkysymyksiin. Ruotsinkielinen yhteenveto tutkimuksesta löytyy alhaalta.
