Vaikka kiinnostus Suomea kohtaan on kasvanut Ruotsissa selvästi viime vuosina, tämä ei näy matkailutilastoissa. Magman analyysin mukaan ruotsalaisten osuus Suomen ulkomaisista yöpymisistä on päinvastoin lähes puolittunut 2000-luvun alusta lähtien.

Kiinnostuksen Suomea kohtaan on sanottu kasvaneen Ruotsissa viime vuosina aina ”buumiksi” asti. Mielipidemittausten mukaan entistä useampi haluaisi tietää naapurimaastaan enemmän ja voisi harkita siellä vierailua.

–     Askel yleisestä mielenkiinnosta konkreettisiin tekoihin on usein pitkä, Magman tutkija Mikko Majander toteaa. Ruotsalaisten Suomi-innostus on varmasti aitoa periaatteellisella tasolla, mutta se ei muutu itsestään eläväksi vuorovaikutukseksi.

Tilastot ulkomailla asuvien yöpymisistä osoittavat, että ruotsalaisten osuus Suomen majoitusmarkkinoilla on lähes puolittunut 2000-luvulla. Absoluuttisissa luvuissa on tultu alaspäin toistasataa tuhatta, eikä vuosina 2023–2024 ole saavutettu edes pandemiaa edeltänyttä tasoa.

–     Suomessa syntyneiden määrä on Ruotsissa laskenut merkittävästi eikä seuraavia sukupolvia ole saatu samassa mitassa liikkeelle, Majander huomauttaa. Ruotsin vahva väestönkasvu ei sen enempää ole heijastunut Suomeen suuntautuneeseen matkailuun.

Noin kolmannes ruotsalaisten matkailuöistä on vietetty Ahvenanmaalla. Kun vertailun rajaa Manner-Suomeen, Ruotsi on pudonnut vuosituhannen vaihteen toiselta sijalta viidenneksi Saksan, Britannian, Yhdysvaltojen ja Ranskan taakse. Venäläisten matkailu on oma lukunsa.

–     Suomen voimakkaasti kasvanut joulumarkkina ja ”Lapin lumo” ei vedä samalla tavalla puoleensa ruotsalaisia kuin brittejä, hollantilaisia ja matkailijoita Välimeren maista. Pohjoista eksotiikkaa riittää naapurissa omastakin takaa, Majander muistuttaa.

–     Suomi saattaa monien silmissä olla paitsi kallis myös liian samanlainen kuin Ruotsi. Sukusiteiden heiketessä tarvittaisiin uusia vetovoimatekijöitä.