Suomenruotsalaiset nuoret osaavat suomea hyvin vaihtelevasti. Tämä nousee esiin ajatuspaja Magman uudessa raportissa Ruotsi, suomi, englanti – nuorten kielikolmio (Svenska, finska, engelska – komplement eller alternativ), jossa tutkija Jenny Stenberg-Sirén selvittää nuorten kielitaitoja, kieliasenteita sekä kielenkäyttöä.
Stenberg-Sirén on haastatellut 26 ruotsinkielistä nuorta eri puolilta Suomea sekä koulutusasiantuntijoita. Lisäksi hän analysoi Magman nuorisobarometrin tuloksia sekä käy läpi muita tutkimuksia ja tilastoja.
– On nuoria, jotka puhuvat suomea sujuvasti, mutta yhtä lailla toiset eivät pärjää ollenkaan suomeksi, Stenberg-Sirén sanoo yllättyneenä taitotason niin suuresta vaihtelusta.
Selityksiä voi hakea elinympäristöstä, mutta myös kouluista. Ruotsinkielisillä alueilla kaikki eivät saavuta riittäviä suomen perustaitoja. Nuorten mielestä kouluopetuksessa keskitytään liiaksi kielioppiin ja liian vähän suullisiin taitoihin. Oppilaat eivät saa riittäviä valmiuksia arjen tilanteisiin, kun opetettu formaali kieli eroaa suhteellisen paljon puhekielestä. Tilannetta voitaisiin parantaa esimerkiksi tutustuttamalla ruotsinkielisiä nuoria enemmän suomenkieliseen kulttuuritarjontaan.
– Haastatteluissa nousi esiin esimerkkejä englannin kieleen siirtymisestä nuorten keskinäisessä kanssakäymisessä, kun ruotsinkieliset eivät osaa riittävästi suomea eivätkä suomenkieliset pärjää ruotsiksi. Sen sijaan englanti sujuu molemmilta paremmin ja on samalla molemmille vieras ja siinä mielessä tasa-arvoisempi kieli. Jos kynnys englannin käyttämiseen madaltuu, koettu tarve oppia toista kotimaista voi vähentyä entisestään, Stenberg-Sirén pohtii.
