Suomeen on 2000-luvulla muuttanut Pohjoismaista keskimäärin tuhat lähtömaassa syntynyttä henkilöä vuodessa. Suurin osa heistä on tullut Ruotsista – vuosittain lähes 800 ja yhteensä 15 000.
Luvut ilmenevät ajatuspaja Magman uudesta raportista ”Inflyttning till Finland från Sverige och Norden – En statistisk översikt” (”Tilastollinen katsaus maahanmuuttoon Ruotsista ja Pohjoismaista Suomeen”), jossa tutkija Kaisa Kepsu on kartoittanut ihmisten liikkuvuutta tilastojen valossa.
– Pohjoismaat on alueena avoin ja työmarkkinat yhdentyneet, mikä luo mahdollisuuden myös tilapäisemmille muutoille, Kepsu kertoo. Rajojen yli suuntautuva pendelöinti on kasvava trendi, jota paremmat liikenneyhteydet ja lisääntyneet etätyömahdollisuudet kasvattavat.
Ahvenanmaa houkuttelee ruotsinruotsalaisia eniten. Maakunnasta muutetaan paljon pois, mutta moni palaa takaisin tuoden mukanaan myös puolison ja perhettä. Jopa 43 prosenttia kaikista ruotsinkielisistä Suomeen muuttajista on viime vuosina asettunut Ahvenanmaalle. Mutta myös pääkaupunkiseutu ja suomenkieliset paikkakunnat vetävät väkeä.
Siteet Suomeen lisäävät alttiutta muuttaa maahaan. Tilastot eivät kuitenkaan tue käsitystä, että valtaosa tulijoista olisi toisen sukupolven ruotsinsuomalaisia. Vain neljäsosalla oli Suomessa syntynyt vanhempi. Samoin muutot puolison tai perheen takia ovat tärkeä, mutta ei hallitseva osa ihmisvirtaa.
Arviolta alle puolet pohjoismaisista maahanmuuttajista jää Suomeen, mutta kokonaisuudessaan muuttotasapaino on Suomen kannalta positiivinen. Vuonna 2019 Suomessa asui pysyvästi noin 33 000 ruotsinruotsalaista, 5 000 enemmän kuin vuonna 2000. Norjassa, Tanskassa ja Islannissa syntyneitä on asettunut Suomeen noin 3 000 henkilöä.
Suomen ruotsinkielisen väestön verrattain voimakas muuttoliike Ruotsiin on herättänyt kysymyksiä muun muassa ruotsinkielisen työvoiman saatavuudesta tietyillä aloilla.
– Tilastollisesti Suomen ruotsinkielinen väestö kyllä kasvaa väestörekisterissä, mutta ei ole itsestään selvää, että ruotsinruotsalaiset ja muut pohjoismaalaiset sulautuvat suomenruotsalaiseen väestöön, Kepsu toteaa.
