Yksi kunta, kaksi kieltä – Kaksikielisten kuntien hallintomalleja

Jan-Erik Enestamin ja Marcus Henricsonin uudessa selvityksessä Yksi kunta, kaksi kieltä – Kaksikielisten kuntien hallintomalleja tutkitaan miten kaksikielisen kunnan tulisi järjestää toimintansa palvellakseen kuntalaisiaan parhaalla tavalla. Tutkijat esittelevät selvityksessä neljä eri hallintomallia...

Yksi kunta, kaksi kieltä (Magma-studie 1/2015)

Seuraavien kymmenen vuoden aikana kehitys kulkee kohti suurempia yksikköja muun muassa kuntaliitosten kautta. Kaksikielisellä seudulla tapahtuvaan kuntaliitokseen osallistuu usein sekä kaksikielisiä että täysin suomenkielisiä kuntia. Syntyvä uusi kunta on silloin aina kaksikielinen. Miten uuden kunnan...

Tarvitaanko Suomessa kaksikielisiä kouluja? (Magma-studie 4/2013)

Tässä selvityksessä emeritaprofessori Marketta Sundman esittää kansainvälisiä kokemuksia hyödyntäen erilaisia vaihtoehtoja ja määrittelee mitä käsite ”kaksikielinen koulu” tarkoittaa.

Pakkoruotsia ei ole

Pakkoruotsia ei ole, kirjoittaa tanssija-koreografi Tiina Lindfors kolumnissaan Turnu Sanomissa (4.4.)

Seminaari kaksikielisistä kouluista jakoi mielipiteitä

Kak­si­kie­li­siä kou­lu­ja pun­ta­roi­tiin suo­men-, ruot­sin- ja saa­men­kie­li­ses­tä nä­kö­kul­mas­ta Magman ja Utsjoen kunnan järjestämässä seminaarissa Helsingissä 13.3.2013. Tutkija Torkel Rasmussen, joka on tutkinut saamenkielisten lasten valmiutta käyttää saamenkieltä Norjan Tanassa ja Utsjoella,...

Kosketus katkennut kaksikielisyyteen

Harry Lönnfors, professor i svenska vid Tammerfors universitet, börjar bli trött på tjatet om tvångssvenskan. Han intervjuas i tidskriften Aikalainen av Heikki Laurinolli.

Pakkoruotsista ei varaa luopua

I Kainuun Sanomat (11.10.)skriver Seppo Turunen om hur hetskheten mot svenskan fått honom att ändra åsikt om "tvångssvenskan". Skolsvenskan behöver vi som motvikt mot allsköns rasistiska tendenser.

Ruotsin kielelle vakaa asema

Helsingin Sanomat deklarerar entydigt sitt stöd för det svenska spårket som landet andra nationalspråk (6.10.)

Kaksikielisyys on muuttunut hengitysilmaksi

Nya tider kräver nya argument också för Finlands tvåspråkighet. Svenskans attraktivitet handlar om att motivera människor att lära sig språket, tvånget håller på att bli en belastning, skriver kolumnisten Olli Kivinen i Helsingin Sanomat (21.9.)

Suomen kaksikielisyyspolitiikka ei sovi Virolle esikuvaksi

Kolumnisten Iivi Masson skriver i den estniska Postimees tidningen (17.8.) att Finlands tvåspråkighetspolitik inte går att omsätta i Estland. Utdraget är hämtata ur Utrikesministeriets mediaöversikt (25.8.)

Ruotsin kielen asema on arvioitava uudelleen

Svenskans ställning i vårt land måste omprövas, skriver docent Aarne Mattila, i Helsingin Sanomats Sunnuntaidebatti (22.8.)

Nöyryyttä kieliasiaan

Savon sanomat i Kuopio uppmanar till besinning i fråga om språkfrågan (15.6)