Englanti on ruotsin kielen rinnalla osa suomenruotsalaisen nuorison arkea, mutta suomen käyttö vaihtelee enemmän. Tähän viittaa ajatuspaja Magman teettämä nuorisobarometri, jossa 800 ruotsinkielistä 15–19-vuotiasta vastasi Taloustutkimuksen tekemään kyselyyn.

Euroopan vähemmistöpolitiikka on otanut takapakkia, toteaa Astrid Thors Magmalle kirjoittamassan pamfletissa Minority Policies in Europe. Reflections on developments between 1990 and 2018.

Ajatuspaja Magman nostaa esille sosiaali- ja terveyspalveluiden laatukysymykset sekä niiden seurannan uudessa raportissaan.

Ajatushautomo Magman tilaaman ruotsinkielisen nuorisokyselyn mukaan tytöt voivat poikia huonommin. Vertailu kansalliseen Nuorisobarometriin osoittaa myös, että ruotsinkieliset tytöt antavat suomenkielisiä tyttöjä matalampia kouluarvosanoja varsinkin omalle psyykkiselle terveydentilalleen sekä ulkonäölleen. -...

Hallitus esittää, että joissain kouluissa tarjottaisiin nykyistä enemmän vieraita kieliä oppilaille valittavaksi. Samalla hallitus esittää, että kyseisten oppilaiden ei tarvitsisi opiskella suomea tai ruotsia, toista kotimaista kieltä. Jos pyrkimys ei olisi vähentää ruotsin opiskelua, hallitus esittäisi...

Finland firar 100 år som självständig nation. Men hur står det egentligen till med demokratin i landet? I Europa? I världen? – Tässä antologiassa yhdeksän kirjoittajaa tarkastelee demokratian kohtaloa eri näkökulmista.

Saamelaisten oikeudet toteutuvat tänä päivänä puutteellisesti, todetaan Ajatushautomo Magman raportissa Suomen saamelaispolitiikasta. Eduskunta on viime vuosina tehnyt monia päätöksiä Saamelaiskäräjien kanssa solmittujen sopimusten ja kansainvälisen lainsäädännön vastaisesti.

Pakolaiset ja maahanmuutto ovat mahdollisuus yhteiskunnallemme – mikäli vain annamme maahamme tulijoille mahdollisuuden uuden elämän rakentamiseen.

Jos jo kuusi vuotta sitten on keskustelu siitä, että maahanmuuttopolitiikkaamme on selkeytettävä, miksei kukaan ole tehnyt mitään?

Eurooppa on kriisissä, ja myös Suomen on kannettava oma moraalinen vastuunsa.

Tämänhetkistä, pääosin leikkauksiin ja säästöihin perustuvaa politiikkaa perustellaan lähinnä valtionvelan ja sosiaalimenojen kohtuuttomalla kasvulla, vaikka tosiasiassa menot eivät ole kansainvälisesti katsoen edes erityisen suuria.

Kuitenkin juuri sosiaalinen pääoma voisi olla pienen kansan suuri rikkaus tilanteessa, jossa rahapääomat tuntuvat käyvän niukemmiksi. Luottamus toisiin ihmisiin, yhdessä toimiminen ja ratkaisujen hakeminen tuottavat tuloksia jo ilman rahaakin – minkä lisäksi ne usein muuttuvat myös rahaksi. Se, jolla...