RKPn paikka europarlamentissa riippuu äänestysaktiivisuudesta

RKP on onnistunut saamaan edustajan läpi kaikissa Suomen europarlamenttivaaleissa, mutta aina se on ollut enemmän tai vähemmän liipaisimella. Niin on tälläkin kertaa. 

Tämä käy ilmi tänään julkaistavasta katsauksesta ”Pinnalla pysymisen taito. Ruotsinkielinen Suomi Euroopan parlamentin vaaleissa 1994–2019”, jonka on laatinut ajatuspaja Magman tutkija, poliittisen historian dosentti Mikko Majander

– Ruotsinkielinen Suomi on kokenut tärkeäksi, että sillä on ”oma” edustajansa Brysselin parlamentissa, Majander muotoilee. Se on mobilisoinut äänestämään myös eurovaaleissa, joihin osanotto on ollut yleisesti laiskaa. 

RKP:n lista on menestynyt suhteellisesti ottaen EU-vaaleissa selvästi paremmin kuin eduskuntavaaleissa. Esimerkiksi Vaasan vaalipiirissä sen ääniosuus on saattanut nousta jopa 5–6 prosenttiyksikköä. 

Alhainen äänestysprosentti on Majanderin mukaan ollut paradoksaalisesti RKP:n onni. Edustuksellisen demokratian kannalta on kuitenkin hyvä, että kansallinen vähemmistö saa äänensä kuuluviin Euroopankin tasolla tasavertaisen vaalin kautta ilman erillisiä kiintiöitä. 

– RKP:n äänestäjät näyttävät olevan myös uskollisia puolueelleen. RKP:n menestys ei ole heilahdellut, vaikka toisten puolueiden listoilla on välillä ollut melkoisia ruotsinkielisiä tai kaksikielisiä ääniharavia. 

– Mitään ei kuitenkaan voi ottaa annettuna. Jokainen ääni on joka vaalissa voitettava uudelleen, Majander varoittaa. 


RKPn paikka europarlamentissa riippuu äänestysaktiivisuudesta
Ladda ner studien här