Onnistunut kotoutuminen vaatii kaikkien panostuksen

Vuoden 2015 aikana Eurooppaan tuli ennennäkemätön määrä turvapaikanhakijoita. Etelä-Euroopan maat ovat vastaanottaneet Välimeren ylittäneitä tulijoita jo pidemmän aikaa, mutta Pohjolassa Ruotsia lukuunottamatta maahantulijoiden määrä on ollut verrattain vähäinen. Viime vuoden aikana tilanne kuitenkin muuttui, ja Suomessakin kirjattiin yli 32 000 turvapaikkahakemusta, mikä on huomattava nousu totuttuun muutaman tuhannen vuosittaisen hakemuksen määrään verrattuna.

Suomen viranomaiset ovat ymmärrettävästi olleet tiukassa tilanteessa räjähdysmäisesti kasvaneen turvapaikanhakijamäärän edessä. Muutamalle tuhannelle turvapaikanhakijalle suunniteltu vastaanottokapasiteetti huomattiin nopeasti kestämättömäksi. Suomeen onkin perustettu nopealla aikataululla uusia vastaanottokeskuksia, ja maahanmuuttovirasto on palkannut lisää henkilökuntaa käsittelemään turvapaikkahakemuksia. Viime syyskuussa Tornioon perustettu järjestelykeskus on kerännyt kehuja ja herättänyt kiinnostusta myös muualla Euroopassa. Muun muassa EU:n rajaturvallisuusvirasto Frontexin johtoa on vieraillut Torniossa katsoakseen mallia Etelä-Eurooppaan perustettaviin vastaavanlaisiin keskuksiin. Hallinnon ja virkamiesten tasolta vaikeaa ja uutta tilannetta onkin hoidettu suhteellisen tehokkaasti ja onnistuneesti. Turvapaikanhakijoille on tarjottu asianmukaista suojaa ja huolenpitoa.

Suomeen tulleet turvapaikanhakijat ovat saaneet asiallisen kohtelun valtiovallan taholta, mutta sitä vastoin joidenkin suomalaisten toiminta on ollut vastenmielistä. Vastaanottokeskuksiin ja hätämajoitusyksiköihin on tehty polttopulloiskuja.  Lahdessa turvapaikanhakijoita kuljettanutta bussia ammuttiin ilotulitteilla, ja Kemissä ja Torniossa pakolaisia vastustaneet mielenosoitukset keräsivät paikalle satoja ihmisiä. Myös netin keskustelupalstoja lukiessa joidenkin kansalaisten keskuudessa vellova turvapaikanhakijoiden vastainen mieliala ei jää epäselväksi.

On ymmärrettävää, että turvapaikanhakijoiden määrän huima kasvu herättää kysymyksiä. On inhimillistä pohtia, mihin nämä ihmiset pystytään majoittamaan, mistä he saavat asunnot ja löytyykö heille työtä. Sen sijaan inhimillistä ei ole hyökätä ketään ihmistä –turvapaikanhakijaakaan – kohtaan väkivalloin. Usein tuntuu unohtuvan myös se, että turvapaikanhakijoilla on täysi oikeus oleskella maassamme: jokaisella vainon kohteeksi joutuneella ihmisellä on YK:n ihmisoikeussopimuksen takaama oikeus hakea kansainvälistä suojelua toisesta maasta, mikäli hänen kotimaansa ei kykene suojaa tarjoamaan. Geneven pakolaissopimuksen mukaan turvapaikkaa hakeva ihminen ei myöskään oleskele laittomasti maassa, huolimatta siitä kuinka hän on maahan matkustanut.

Hämmästyttävää on myös turvapaikanhakijoihin kohdistuva kateus. Joidenkin suomalaisten mielestä vaikuttaa olevan tavoiteltavaa elämää asua vastaanottokeskuksessa toimettomana ja syödä laitosruokaa. Turvapaikanhakijat sitä vastoin joutuvat tilanteeseen olosuhteiden pakosta. Uskon nimittäin, että suurin osa heistä valitsisi mieluummin elämän kotikaupungissaan, kuin  vaikkapa kylmässä ja pimeässä Torniossa, mikäli siihen vain olisi mahdollisuus.

Tietenkin maahanmuuttoa on hallittava, jotta se olisi mielekästä yhteiskunnallemme, sekä uusille tulijoille että maassamme jo asuville suomalaisille kuin muillekin. Esimerkiksi turvapaikkapolitiikassa on oltava tarkkana siinä, miltä alueilta pakeneminen on sopimusten valossa perusteltua. Näin koko ajan tehdäänkin, esimerkiksi albanialaisten turvapaikkahakemukset on hylätty niiden perusteettomuuden vuoksi. Näin saadaan säästettyä resursseja sellaisille ihmisille, jotka todella tarvitsevat pakolaisstatuksen. Valtiovallankin olisi kuitenkin syytä huolehtia siitä, että turvapaikan saantia ei vaikeutettaisi vain turvapaikkapolitiikan kiristämisen vuoksi vaan tilannearvio perustuisi aina objektiiviseen näkemykseen vallitsevista olosuhteista lähtömaassa.

Pakolaiset ja maahanmuutto ovat mahdollisuus yhteiskunnallemme ­– mikäli vain annamme maahamme tulijoille mahdollisuuden uuden elämän rakentamiseen. Tämä edellyttää yhteiskuntamme valmiutta kotouttaa ja kouluttaa Suomeen muuttavat. Tulijoiden kotoutuminen ei kuitenkaan ole vain valtion harteilla vaan se edellyttää myös meiltä kansalaisilta halukkuutta sisällyttää pakolaiset ja muut maahanmuuttajat yhteisöihimme. Ehkäpä jokainen suomalainen voisi ottaa kuluvan vuoden tavoitteeksi tutustua yhteen myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneeseen, uutta elämäänsä Suomessa aloittelevaan ihmiseen.  

 

Magma akademin III har avslutat sin kurs
med en uppskattad resa till Bryssel, där deltagarna bekantade sig med EU
och Nato. Elva av årets deltagare delar med sig av sina intryck
av akademikursen i kolumner på denna webbplats.
 De unga kolumnisterna alternerar med essäskribenterna.